Mikään ei riitä

Moikka! Sori tää pitkä postausväli, oon ollu nyt viikon muualla, enkä oo ehtiny päivitellä tätä. Nyt kuitenki pääsette lukemaan hyvin lyhyttä tarinanpätkää, joka kertoo Matildasta. Enempää en voi paljastaa, joten lukemaan vaan! :D

Mikään ei riitä

”Ei ihan. Matilda. Yritä vielä pari kertaa”

Nuo sanat kaikuivat päässäni. Mari oli sanonut ne ystävällisesti, mutta hänen kasvoiltaan oli huokunut tyytymättömyys ja epäluottamus.

”Matilda, huhuu?”, kuulin Marin kärsimättömän äänen. Havahduin takaisin todellisuuteen ja tajusin olevani edelleen lavalla. Mari istui katsomossa ja tuijotti minua. Tuijotti vaativasti. Vaativasti ja kärsimättömänä.

Tunsin kyynelten kihoavan silmiini. Avasin käteni nyrkistä ja annoin käyrätorven tippua kolahtaen maahan. Katsoin Maria silmiin välinpitämättömästi ja näin hänen kauhistuneen ilmeen. Sitten lähdin juoksemaan kovaa vauhtia pois lavalta, Marin huutaessa perääni.

Kyyneleet tulvivat silmistäni, mutta en välittänyt siitä. Juoksin vanhan komeron ovelle, avasin sen, ja pamautin kiinni. Jatkoin juoksemista, kunnes olin komeron perällä. Lyyhistyin komeron seinää vasten. Suljin silmäni ja hautasin pääni käsiini. Tänne minä jäisin, ainakin joksikin aikaa. Täällä kukaan ei olisi koko ajan vaatimassa jotain. Ei edes Mari.

 

 

Okei, tos oli. Kerro mitä pidit, ja tää oli siis tarkotuksel lyhyt xd Arvostan kaikkea palautetta!

Ps. Yritän nyt julkasta seuraavan postauksen nopeemmin..

10 kommenttia

  1. Tämä siis oli.
    Siis oli.
    Oli.
    Li.
    I.
    .
    Ihana!!!!!!!!!!
    Siis, loistava tarina, tee lisää tällaisia. Se vain oli, kaunis ja- no, sanoinkuvaamattoman upea!

    P.S. Olin eka. Keksi tänne ;)

    Vastaa

    1. Aww, kiitos tuhannesti!! Teen lisää tälläisiä jos saan jostain inspistä 😉

      Vastaa

  2. Mä en ehkä ihan päässyt tähän kunnolla sisälle, joten ei oikeastaan muuta mielipidettä multa tällä kertaa 💛
    Lisäksi tämä uusi tausta vaikeuttaa hieman lukemista, koska se on vähän liian tumma tai jotain.

    Vastaa

    1. Oke, harmi juttu!💛 No, aina ei voi onnistua. Ja vaihoin ton taustan, onks tää nyt parempi?✨

      Vastaa

  3. Ihana tarina, mäkin oon kuullut samat sanat mitä alussa jo monta kertaa…. Ja hei oli kiva että otit hieman erikoinemman soittimen mukaan ettei aina vaan huilua. PS soitan ite käyrötörvea, soitatko sinä?

    Vastaa

    1. Ihanaa, kiitos! Ja en ite soita käyrätorvee ✨

      Vastaa

  4. Hmm. Noh, tarina vaikuttaa kyllä hyvältä, mutta jotenkin vähän sellaiselta ”en tiedä, mitä kirjoittaisin, joten kirjoitetaan nyt vain jotain”… Siitä puuttuu vaihtelu. Eli oikeastaan ihan hyvä, mutta ei oikein iskenyt tällä kertaa.

    Vastaa

  5. Hieno lyhykäisyydessään. Kaunis ja helposti samaistuttava. 🙂👍🏻💙🖤

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.